YMPÄRISTÖSTÄ YMMÄLLÄÄN?
Valitsin tarkasteltavakseni liikkeen nimeltä Ruohonjuuri, koska se tulee käsittelyyn seuraavissa blogeissanikin.
Mikroympäristöön kuuluvat kysyntä, kilpailu, muut sidosryhät ja jakelujärjestelmät.
Ruohonjuuren kilpailijoita ovat (kaikkien tavallisten markettien lisäksi) muut ekologisia ja eettisiä vaihtoehtoja tarjoavat liikkeet kuten Helsingissä Elotuuli tai Reilun Kaupan Puoti, luontaistuotekaupat, etniset ruokaliikkeet kuten WiiWoan, nettikaupat kuten Aduki tai Myllymuksut yms. Ruohonjuurella on aika vahva asema, sillä liikkeellä on jo aika pitkä ja värikäs historia. Ruohonjuurella on aina ollut valttinaan hyvä sijainti. Se aloitti toimintansa eduskuntatalon edustalla VR:n makasiineilla, jotka toimivat 90-luvulla Helsingin kansankulttuuritoiminnan keskuksena. Tätä nykyä Ruohonjuuri toimii Kampissa.
Jakelujärjestelmän osana Ruohonjuuri on yritys, jonka kautta tuotteet myydään asiakkaille. Nettisivujen perusteella tästä osasta ei saa juuri selvyyttä, paitsi sen, että Ruohonjuuri pyrkii selvittämään tuotteidensa alkuperän ja näin ollen olettaisin sen pyrkivän yhteistyöhön mahdollisimman lähelle tuotteenjakelun alkupäässä olevia yhtiöitä. Helsingin ulkopuolella Ruohonjuuri palvelee Turussa ja Tampereella sekä nettikauppana.
Muutto Kampin kupeeseen on varmasti tuonut uudenlaisia asiakkaita Ruohonjuurelle. Ruohonjuurella on tiivis asiakaskunta, jotka muodostuvat ihmisistä, jotka tahtovat ostoksillaan vaikuttaa koko maapallon hyvinvointiin, tai paremminkin vähentää kulutuksensa tuottamaa taakkaa maapallolle. Ympäristöstä välittämisen ounastellaan vähentyneen 90-luvulta, mutta uskoisin että megatrendinä se on silti nousussa, ainakin vanhoissa hyvinvointivaltioissa, joissa kuluttaminen ei ehkä ole enää niin suuri juttu ja uutinen. Kysyntää Ruohonjuuren kaltaisille liikkeille uskoisin olevan jatkossakin.
Makroympäristöön kuuluvat julkinen valta, talous, teknologia, kulttuuri ja väestö.
Miten tiivistäisit muutamaan sanaan jotain oman maan väestöstä ja kulttuurista ja siitä, miten se liittyy Ruohonjuuren markkinointiympäristöön? Yritetään: Ruohonjuuren asiakkaat ovat Suomen kantaväestöön kuuluvia, ikähaarukka on 50-60-vuotiaista alaspäin, 20-40 vuotiaat varmasti parhaiten edustettuina. Ennen sotaa syntyneiden sukupolvien en usko Ruohonjuuren palveluja paljoa käyttävän, ehkä ei edes arvostavan. Esimerkiksi kasvissyönti saattaa ärsyttää ihmisiä, jotka ovat eläneet pula-ajan Suomessa. Että joillakin on varaa kieltäytyä syömästä, ja vielä suomalaisten suurta herkkua, lihaa. Toisaalta jo varhaisimmat suomen nykyaallon kasvissyöjät ja muut muinaiset hipit ovat jo kasvaneet keski-ikään, ja markkinatutkimuksissa on todettu keski-ikäisiltä löytyvän yllättävän paljon kiinnostusta ympäristöön ja siitä huolehtimiseen, he esim. lajittelevat jätteensä huolellisemmin kuin teini-ikäiset nuoret. Ja nyky-Suomen väestörakennehan on vanhenemassa kovaa kyytiä, joten tällä voisi uskoa olevan merkitystä Ruohonjuuren asiakaskunnalle, ainakin muutamalle vuosikymmenelle tästä eteenpäin.
Suomesta puhuttaessa muistetaan aina mainita jotain luterilaisesta pyyteettömyydestä ja arkisen pakerruksen täyttämästä elämäntyylistä. Ruohonjuuren tuotteet sopisivat mielestäni tähän ihan mainiosti, nehän ovat ylellisyystuotteita (ostamalla niitä maksaa myös siitä ajatuksesta että ostaa jotain erityisen hyvää ja siksi on valmis maksamaankin hieman enemmän), mutta silti kovin vaatimattomia.
Teknologia liittyy jopa Ruohonjuureen ainakin nettimyymälän muodossa. Suomessa jokaisella on netti ja posti kulkee joka niemeen ja notkoon, täällä nettimyymälä kannattaa paremmin kuin vaikka Intiassa.
Talouden puolesta suomalaisilla on ollut hyvät oltavat jo usean vuosikymmenen ajan, ja juuri se on herättänyt ihmiset miettimään kulutustaan. Esimerkiksi tiukkoja vuosikymmeniä eläneen Viron kansalaiset tai brasilialaiset ajattelevat näistä asioista hyvin toisella tavalla, ja samoin ehkä lamanaikana syntyneet ja lapsuutensa eläneet nykyteinit (näin yleistyksiä luodakseni).
Lisäksi Ruohonjuureen vaikuttaa omalta osaltaan myös julkinen valta, mutta tällä kertaa jätän tuonnemmaksi mm. sen tutkimisen, miten kuluttajansuojalaki vaikuttaa juuri Ruohonjuureen.